Every morning at six

tiistai 29. lokakuuta 2013

kysyit onko mulla mitään, listasin ne kaikki tähän

Mulla on

ahdistus

paniikki

pelko

vitutus

stressi

Mulle ei ole

aikaa

yksityisyyttä

rahaa

varsinkaan sitä rahaa

asd.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

pure kiinni hampaat, laske jalat maahan

Mun oli tarkotus tulla kertomaan kuinka kiva päivä mulla oli.

Mutta sitten se tunne katosia oikeastaan jo ennen kuin pääsin kotiin.

On kamalaa tajuta istuvansa ihmisten keskellä, mutta olevansa silti yksin.

Kuunnella kuinka kivaa kaikilla on ollut.

Tajuta, ettei kuulu niiden ihmisten elämään enää millään tavalla.

Tai siltä se ainakin tuntui. Ehkä se on vain tämä väsymys ja univelat joiden kuittaamiseen menisi luultavasti vuosia. Huomennakaan en saa nukkua. Tiistaina nukun, sillä sitten seuraavaan viikkoon ei taas tarvitsekaan nukkua.

En tiedä miten tulen selviämään, mutta muuta vaihtoehtoa ei ole kuin selvitä.

All we need is faith, faith is all we need.

Tuon lauseen avulla selvisin tänäänkin.

Mutta älkää huoliko, kerron vielä jossain vaiheessa mitä kivaa tehtiin tänään, kunhan saan jotain kuviakin käsiini.

Ehkä huomenna on parempi päivä.

Hetkinen...

..huomenna on maanantai.

Eih.

lauantai 19. lokakuuta 2013

Mä en tahtois kantaa turhaa kuormaa varsinkaan kun se mitään muuta ei

Joo mä tiedän mitä tunnen,
Mutta koskaan sitä ääneen sano en.
Mä pelkään että joskus peilistä
Katsoo sun kaltainen.
Mä en suutu, enkä raivoo, enkä huuda,
Siihen suostu enää en.
Yksi ainoo katse jota et ymmärrä kuitenkaan,

Kertoo enemmän kuin kaikki sanat yhteensä.
Siitä mitä tapahtuu syvällä mun sisällä
Ja siitä mikä odottaa vielä sitä hetkeä,
Kun on vapaa kaikesta mitä kannan mukana.
Tiedän kuka sinä oot, mut onko sulla hajua,
Siitä mihin päässyt oon ilman sinun apua?
Oikeastaan minun pitäisi kai kiittää sinua,
Avasit mun silmät, enkä usko enää satuja.