On tässä pariinkiin kertaan tullut viime aikoina mietittyä, että miltäköhän tuntuisi vain karata. Lähteä vaan pois, ilmoittamatta kellekään mitään sen kummempaa. Lähteä pois, herätä aamulla ihan jossain muualla. Kenties jopa jossain toisessa maassa. Miettiä kuinka sinne loppujen lopuksi päätyi, välittämättä kuitenkaan loppujen lopuksi paskan vertaa. Ottaa omaa vapaata tästä oravanpyörästä, jota elämäksi kutsutaan. Passi, hammasharja ja kamera. Kiertää maailmaa, olla vapaa. Rakastaa. Kävellä auringonlaskuun. Virittää ansoja tuulille. Kävellä vesisateessa.
Lähteä, koska sydän sanoo mee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Make my day :)