tiistai 29. marraskuuta 2011

primaarirakenne = primark

Elämässäni on menossa yksi lukiolaiselämän ihanimmista asioista, nimittäin koeviikko! Niin ihana ja kauhea samaan aikaan. Ihana sen takia, että meillä päin ainakin koeviikot tuntuu melkein lomalta pitkän ja turhauttavan jakson jälkeen. Ainut asia joka pilaa kaiken on se, että pitäisi jaksaa lukea niihin kokeisiinkin. Tosin se on vain sivuseikka, josta ei tarvitse valittaa, kuuten E tänään totesi. Joo, kai sitä vähän pitäis panostaa, varsinkin kun oon feilannut (omasta mielestäni) jo kaks koetta. Ja nyt on vasta tiistai...oli jo viikonloppu. Tosin sitten on puurojuhla...ja itsenäisyyspäivä! Wou, joulukin alkaa tulla kovaa vauhtia!
Huomenna ois vuorossa bilsan koe ja torstaina matikka. Kuolen sen matikan suhteen, koska en oo ollu koko kurssin aikana yhtään perillä missä mennään + me tehdään siellä tunnilla kaikkea muuta ku lasketaan tai kuunnellaan ihanaa opettajaamme, Esoa. Derivaatta ei ole paras ystäväni, uskokaa pois.
"Onkos teillä siellä yhteys johonkin muuallekin"? Eso
"Joo...mm. koko maailmaan." 

Eikä tässä pöydällä voi edes opiskella, uskokaan vaikka huviksenne! kerrankin kun lattiastakin näkee minkä värinen se on, niin sitten tästä pöydältä ei löydä mitään..
Ja kyllä, koska oon tr00 datis, mun on pakko datailla kahdella koneella. Läppäri Skypeä ja musiikin kuuntelua varten, pöytäkone muuten netissä olemista varten. Huomenna tupla ajotunti ja sen jälkeen joululahjaostoksille! Jos sitä vaikka jotain löytäisi...
Pitäis nyt sitten varmaan tehdä jotain muutakin kun istua tässä, esim. siivota tämä pöytä ja alkaa laskemaan sitä ah niin ihana matikkaa....huoh.

11: Kuva lempijuomastani

'cause everyone loves hot chocolate♥

lauantai 26. marraskuuta 2011

perjantai 25. marraskuuta 2011

when freedom isn't enough

Mitäs sitten kun joskus saan lukion suoritettua 8toivottavasti) kunnialla loppuun asti? Mitä mä sitten teen? En halua jatkaa suoraan yliopistoon, koska oon viettäny aikaani koulussa ihan tarpeeks. Sen takia mä ajattelinkin kokeilla siipiäni ja lähteä tuonne valtameren toiselle puolelle au pairiksi. En jaksa välittää kaikista niistä jutuista, että vuosi jossain perheessä niiden lapsenlikkana olis aivan kauhea kokemus. Pitää vaan olla oikea asenne niin kaikesta selviää. Itse olen ainakin kuullut vaan positiivisiä juttuja au pairina olemisesta ja jos perheen kanssa ei tule toimeen, niin perhettä voi aina vaihtaa. 


Kuvitelkaa nyt kuinka kivaa olisi kokea oikeasti amerikkalainen joulu, halloween, ystävänpäivä, kiitospäivä ja kaikki muut juhlat! Vuosi Amerikassa voisi olla unelmien täyttymys, mutta tietysti siellä voisi kauhea koti-ikävä iskeä. Eipä sellanen ole ainakaan tähän mennessä iskenyt missään muualla, joten luulen, että selviäisin tuollakin. Suomalaisella sisulla ja temperamentillä, jos en millään muulla!


Mieluiten haluaisin johonkin New Yorkin lähelle. Tai vaihtoehtoisesti sitten Floridaan tai Californiaan. Mun tuurilla pääsyn keskelle Texasia, mutta kyllähän se vuosi varmaan sielläkin menisi.





On mulla sitten kyllä suunnitelmia ihan tuon Amerikan reissun jälkeenkin, jos tuo nyt ikinä toteutuu...anteeksi, KUN tuo toteutuu. Koska mähän voin vaikka lentää jos haluan.
Kun tuolta joskus kotiudun sitten, niin olisi luultavasti muutto Turkuun. Toivon mukaan siellä on yliopistossa paikka sitten odottamassa...ja vaikkei olisikaan, niin luultavasti muutan kuitenkin. Aina voi mennä avoimeen yliopistoon ja hankkia töitä ja yrittää seuraavana vuonna uudestaan. Tässä vaiheessa on hyvä suunnitella kaikkea, kun ei yhtään tiedä mitä tulee tapahtumaan...mutta näin toivon kaiken menevän^^

Aquari

Vesimiehen luonneanalyysi

Avainsanat: Yksilöllisyys, vapaus, jännittävyys, humaanisuus 
Hallitseva planeetta: Uranus 
Onnen päivä: Perjantai 
Onnen väri: Violetti, sähkönsininen 
Onnen kivi: Akvamariini, ametisti 
Elementti: Ilma 
Luonne: Kiinteä 
Laatu: Maskuliininen, positiivinen 
Terveys: Vesimies hallitsee nilkkoja. Nyrjähdyksiä, venähdyksiä, puutumista. Taipumusta alkoholismiin. 
Kuuluisia Vesimiehiä: Wolfgang Amadeus Mozart, Charles Darwin
Vapauttaan rakastava Vesimies on eläinradan individualisti, joka ei suostu kangistumaan mihinkään kaavoihin. Hän on vallankumouksen sanansaattaja läheistensä elämässä ja pakottaa ihmiset ympärillään sopeutumaan muutokseen - sillä itse hän ei pysty pysähtymään paikoilleen, eikä hänen päätään kukaan käännä sen jälkeen, kun hän on itse suuntansa valinnut. Säännöt on tehty rikottaviksi Vesimiehen maailmassa, ja mitä enemmän hänet halutaan omistaa, sitä kauemmas hän juoksee karkuun.
Vaikka Vesimies ei ottaisikaan harteilleen universumin muuttajan viittaa, on hänen elämänsä kaikkea muuta kuin konservatiivista. Hän tarvitsee jatkuvaa vaihtelua ja hankkii sen myös, tavalla tai toisella. Hän voi matkustaa työkseen, muuttaa usein asuinpaikkaa tai vaihtaa kumppania lennossa. Perinteiseen avioliittoon Vesimies harvoin sopeutuu, sillä hänelle sitoutuminen yhteen perheeseen ja yhteen paikkaan on lähes mahdotonta. Ainakin teoriassa hänen täytyy olla tietoinen siitä, että niin halutessaan hän on vapaa lähtemään - minne vain.
Kaikesta riippumattomuudestaan huolimatta Vesimies osaa rakastaa syvästi, jos vain jostain löytää ihmisen, joka ymmärtää hänen vapauden tarpeensa. Hän kasvaa itse ympäristössä, jossa tunteita ei näytetä, ja rakkaus sanankin käyttäminen vaatii häneltä opettelua. Jos hänet halutaan kahlita paikoilleen ja omistaa, hän ahdistuu ja pakenee, ja nalkutus saa hänet välittömästi pyörähtämään kantapäillään. Yritäpä pehmittää kyynelillä Vesimiehen sydäntä, ja huomaat että hän katoaa näköpiiristäsi ainakin niin pitkäksi aikaa, että olet saavuttanut tasapainosi. Mutta jos hänellä on aito varmuus siitä, että hän saa vapaasti tulla ja mennä, hänellä ei yhtäkkiä olekaan kiire minnekään. Jos osoitat hänelle, että et tarvitse häntä mihinkään, saavutat hänen kunnioituksensa, ja saat rinnallesi tasaveroisen kumppanin, joka pystyy näyttämään sinulle aivan uudenlaisen maailman.


O8: Kuva jostain, johon uskoin lapsena


tiistai 22. marraskuuta 2011

I'm awake and I'm alive

Viikonloppu. Turku. Maata Näkyvissä. Mitäköhän pitäis vielä sanoa? Aina sanotaan, että kuvat kertoo enemmän kun tuhat sanaa. Niin ne taitaa saada tehdä tässäkin tapauksessa. Sen verran voin kertoa, että perjantai meni istuessa autossa ja jumittaessa, lauantai meni seistessä ja ihmetellessä ja sunnuntai meni tehdessä kuolemaa. Migreeni on niin kiva asia <3
Kivaa oli med Kaina ja joo, Skillet postausta tulee myöhemmin erikseen!


 

O5: Kuva, joka kuvailee aamujani


sunnuntai 6. marraskuuta 2011

I'm living, quietly bleeding

It hurts but I never show,
this pain you’ll never know
if only you can see just how lonely and how cold
and frostbit I’ve become
my back’s against the wall
when push come to shove
I just stand up and scream fuck 'em all

that's how I feel right now

lauantai 5. marraskuuta 2011

Äww

Kieltäkää Idalta elokuvat, kiitos. Niistä seuraa vaan mitä ihmeellisimpiä asioita, mm. liikaa ajattelua, ahdistusta ja googlettamista, youtuben ylikuormittamista ja we<3it:ssa istumista.





perjantai 4. marraskuuta 2011

Sala Samobojcow



Mitä tähän nyt menis sanomaan. Toi kohta oli paras koko elokuvasta ja ehkä samoin se judotunti mutta joo. Ei tää nyt ollu edes koko elokuvan juonen kannalta mitenkään tärkeä juttu. Sala Samobojcow, eli englanniks Suicide Room, on puolalainen tänä vuonna valmistunu elokuva joka kertoo internetin ja sen virtuaalimaailma vaikutuksista nykypäivän nuoriin. Ja joo, toi elokuva on todellakin kaikkea muuta ku ihana satu siitä kuinka kaks ihmistä saa toisensa ja pälä pälä. Koskettava ja surullinen elokuva sinäänsä.
Joskus jaksan vaan ihmetellä, että minkä takia tälläset elokuvat, joilla vois oikeesti olla jonkinlaista vaikutusta ihmisten ajatusmaailmaan, ei koskaan päädy suurempaan levitykseen? Ne elokuvat mitä me katottaan on aina Hollywood-kamaa, amerikkalaisten näkökulma siitä, tästä ja tuosta. Totesin jo kauan aikaa sitten, että parhaat elokuvat saattaa tulla ihan jostain muualta ku amerikasta. Ja tässäkin teoksessa se taas todettiin.

I just shot a man down

Tässä nyt sellanen kokoava pläjäys mun Ruotsin reissusta ja Rihannan konsertista.


Olipahan reissu. koko tiistaipäivä aina iltaan asti jännitettiin, että esiintyykö Rihanna vai ei. Radiossa sanottiin koko ajan, että kukaan ei tiedä esiintyykö neiti vai ei. Siellä sitten vaeltelin pitkin Tukholmaa M:n ollessa töissä ja mietin, että päästäänköhän kuitenkaan kattomaan sitä konserttia. Tuli vaan mieleen, että ihan turhaanpahan tuli tännekin raahauduttua.
Kun päästiin lopulta M:n luokse ja oltiin syömässä, niin radiossa kerrottiin, että se keikka on peruttu. Siinä vaiheessa oli aikalailla sellanen "peli menetetty"-fiilis. Kun siinä aikamme soiteltiin sitten ympäri Tukholmaa niin saatiin joltain Live Nationin edustajalta tieto, että se keikka pidetään sittenkin. Joten M:n kakssa laitettiin kamat kasaan ja lähettiin kohti Globenia. Siellä sitten istuiltiin ja odoteltiin. Lämppärinä oli joku tämän hetken kuumimpia DJ:tä, mutta arvatkaa muistanko sen nimeä enää. No en. Se oli kuitenkin tosi hyvä. 
Kun se DJ lopetti, niin tunnelma jotenkin lopahti. Siinä me sitten odoteltiin. Ja odoteltiin..ja vielä vähän odoteltiin. Kun kello alko näyttämään puolta kymmentä ja oltiin istuttu siellä sellanen puoltoista tuntia, alko iskemään sellanen 'tää tais olla tässä'- fiilis. Oltiin M:n kanssa ihan valmiita lähtemään kotiin. Näin siinä sitten kuitenkin kävi:




kuvien laatu 10+ kiitos ihanan nokiani ja sen 3,2 megapikselin kameran
Aluksi ajattelin, että ei tästä kyllä olisi kannattanut maksaa yhtään mitään (tosin en maksanutkaan, oho..). Loppua kohti tunnelma kuitenkin parani, tosin Rihanna vaikutti loppuajasta aika väsyneeltä. Annettakoon se hänelle anteeksi, olihan maanantain keikka Malmössä peruttu sen takia, että Rihanna oli kipeä. Keskiviikkona sitten tajusin kuinka onnekas sitä oli, että sai nähdä Rihannan, koska toinen Tukholman keikka oli peruttu sitten.
Rihannalla on hyvä ääni, mutta Lady Gaga on silti livenä mun suosikki.


Tässä vielä hieman muita kuvia matkalta