Keskustelin tuossa yhden kaverin, tai oikeastaan ystävän, kanssa pettämisestä ja ajattelin tehdä siitä jonkinlaisen postauksenkin nyt sitten. Miksi jotkut ihmiset pettävät ja miksi jotkut heistä eivät tunnu edes katuvan sitä? Itse en voisi pettää ja jos pettäisin, niin luultavasti katuisin sitä. Tai mistä sitä tietää, mutta siltä vain tuntuu.
Oon huomannu sen erään tutun käytöksestä, että siihen pettämiseen taitaa jäädä loppujen lopuksi koukkuun, eikä sitä osaa lopulta enää lopettaa, eikä edes osaa sitten enää katua. Surullista tällänen, en nimittäin tykkää katsoa sivusta kun kaikki muut, paitsi suhteen toinen osapuoli tietävät asiasta. Kuka pakottaa vaan katsomaan vierestä? Ei kukaan, mutta siinä saa haukut vaan omaan nilkkaansa, kun alkaa toisten asioihin puuttumaan, ainakin täällä meillä päin.
Muutama ranskan sana tähän väliin..
un defaut (puute vika)
la curiosite (uteliaisuus)
sauter (tarttua, hypätä)
un pas (askel)
inconnu/e (tuntematon)
Yleensä miehet mielletään pettäjiks, mutta niitä voi ihan selvästi olla myös naisetkin. Joten kuten huomaa, yleistys ei toimi tässäkään asiassa.
Kiitos, anteeks näkemiin. Takaisin ranskan kirjan pariin...not.
levottomat (se elokuva) se on muuten pettämistä "parhaimillaan", näkee kaikki seuraukset ja miten ihmiset muuttuu, kun ne huomaa että ovat pettäneet kumppaninsa ja itsensä, tuli vaan mieleen :)
VastaaPoista