Notre Dame de Strasbourg

Seuraavana esittelykohteeksi Ranskan matkalta pääsee tämä upea Notre Damen katedraali. 

Ei tietenkään se samainen joka sijaitsee Pariisissa, vaan Strasbourgin oma sellainen.

Vaikuttavan näköinen rakennelma tuokin oli, sitä en kiellä.

Odotin enemmän kuin innolla tuonne pääsemistä, luultavasti eniten koko matkaporukasta.
Olin kotona googlesta katsellut nähtävyyksiä ja päättänyt, että tuonne on päästävä!

Katedraali on rakennettu hiekkakivestä ja tuota nykyistä katedraalia rakennettiin hurjat 263 vuotta aina vuodesta 1176 vuoteen 1439. En ihmettele yhtään, että rakentaminen kesti niin kauan, tuon kirkon kaikki yksityiskohdat ovat niin upeita, että niiden tekemiseen on saatu varmasti muutama vuosi(kymmen) vierähtämään.

Sisäänkäynnillä oli tavallaan muistutus siitä, että kyseessä on joka tapauksessa hengellinen paikka, vaikka se turisteille avoin onkin. Sunnuntaisin tuolla pidettiin jumalanpalveluksia ja olisin enemmän kuin mielelläni halunnut nähdä sellaisen, mutta ei meidän porukasta muut kuin opettajat tietenkään asiaa olleet tajunneet. Joku toinen kerta sitten.
Pidän kirkoista todella paljon, vaikka en mikään uskonnollinen ihminen olekaan.
Melkein poikkeuksetta kaikissa isommissa kirkoissa on vain todella hieno ja harras tunnelma josta pidän erityisen paljon.







Kullatut urut, hienot seinävaatteet (mitä ne nyt hienommilta nimiltä olivatkaan?) ja nuo aivan upeat maalatut ikkunat olivat mieleeni. Pahoittelen että osa näistä kuvista on hieman heilahtaneita/tärähtäneitä eli epätarkkoja, mutta tuolla oli hieman huono valaistun enkä salamaa viitsinyt käyttää.







Erityisen upean tuosta vierailusta teki sen, että siellä oli orkesteri harjoittelemassa ja esiintymässä. Kappaleet joita he soittivat kävivät kirkossa vallitsevaan tunnelmaan.
Olisin voinut istua tuolla koko päivän ja kuunnella sitä upeaa musiikkia.
Siinä meinasi tulla ihan tippa linssiin.







Sytytettiin Marjutin kanssa kynttilät





Kun kiatedraalin sisäpuoli oli kierretty, päätettiin lähteä kapuamaan katedraalin katolla sijaitsevalle näköalapaikalle. Siitäkin huvista, että sai kuoleman kielissä kiivetä monet portaat ylös sai opiskelija maksaa 2,50 euroa. Noh, olivathan ne maiset sen arvoisia sitten.



Ensimmäinen näköalatasanne



Ja huippu!













huipulta näki koko kaupungin yli ja kyllähän se kapuaminen sen arvoista oli. 
Note for myself: älä koskaan katso sivulle kiivetessäsi noin korkealle, vaan pidä katse portaissa. Niin ylös kuin alas mennessäkin.