Tämä ei tästä muutu yhtään sen helpommaksi vaikka tämän postauksen tekemistä kuinka välttelisinkin. En edes tiedä mistä pitäisi aloittaa, mitä pitäisi kertoa. Pakotan kerrankin itseni menemään loogisesti aikajärjestyksessä näiden asioiden suhteen. Puuh, tämäkin oli jo raskasta...
21.11.13
Herättiin virkeinä hyvin nukutun yön jälkeen (not) noin kello 04:00 että ehditään lennolle. Minä olin loogisesti varannut meidän hotellin jostain jumalan selän takaa (Ruoholahdesta) mikä tarkoitti reipasta lenkkeilyä heti aamusta. Vesisateessa. Painavan repun kanssa. Oli miellyttävää. Selvittiin kuitenkin keskustaan ja Finnairin bussiin, tosin läpimärkinä.
Toivottiin kovasti että matkakohteessa olisi parempi ilma.
Lentokentällä kohdattiin ensimmäinen "vastoinkäyminen" kun todettiin että lähtöselvitys on pakko tehdä tiskillä koska hienot nykyaikaiset laitteet eivät sitten jostain syystä lue henkilökortteja, pelkkiä passeja vain. Onneksi ei ollut mikään kiire vaan oltiin varattu hyvin aikaa kaikkeen. Lähtöselvityksen ja turvatarkastuksien jälkeen suunnattiin ostamaan aamupalaa jonka jälkeen suunnattiin passintarkastukseen ja sitten vain portille odottelemaan että päästäisiin koneeseen.
Reissun eka yhteiskuva. Huomatkaa vielä suhteellisen virkeät ja innostuneet ilmeet.
Tykkään matkustamisesta, mutta en ole koskaan ollut mikään suuri lentämisen ystävä sen jälkeen kun olen pari kertaa hieman huonommassa säässä lenneskellyt. Ennen en osannut päättää kumpi on pahempi, nousu vai lasku, mutta tämän matkan ja neljän lentomatkan jälkeen voin sanoa että kyllä se laskeutuminen on aina se pelottavampi juttu. Noniin, eksyin aiheesta...
Mutta kuitenkin, päästiin koneeseen ja ilmaan asti ja lopulta perillekin. Se laskeutuminen oli aivan kamalaa. Yh.
Hypättin lenkentältä junaan ja suunnattiin kohti Lontoota. Victorian asemalle päästyämme kohdattiin seuraava haaste: Mihin suuntaan lähteä? Onneksi joku ihana turistiopas opasti meitä hieman hukassa olevia matkailijoita ja kyllähän se hotelli sitten loppujen lopuksi löytyi. Jätettiin tavarat sinne ja suunnattiin syömään. Samalla reissulla ostettiin matka meidän enemmän tai vähemmän extempore turistikohteeseen, eli Warner Brossin studiolle! Olin edellisenä päivänä paniikissa miettinyt miten me nyt muka junalla osataan johonkin mennä, mutta bussi pelasti!
Päätettiin tosiaan mennä Warner Brossin studiolle katselemaan Harry Potter-leffojen kuvauspaikkaa ja kulisseja. Bussimatka oli kätevämpi kuin sekä bussilla että junalla matkustaminen, mutta se matka kesti. Ja kesti. Ja kesti. Ja kesti vielä vähän. Loppujen lopuksi oltiin keskellä ei mitään maaseudulla, peltojen ympäröimänä. Mutta kyllä se kaikki oli sen matkustamisen ja pienen epätoivon arvoista! Väsymyksestä puhumattakaan..
Olihan tuo paikka ihan unelmien täyttymys tälläisille Potter-faneille. Oltiin innoissamme, ainoa asia mikä yllätti oli tosiaan se, että koko paikan kiertämiseen meni sellaiset kolme tuntia. Noh, annan kuvien puhua puolestaan koska niin, mitä tuosta nyt osaa sanoa? Menkää ihmeessä käymään jos vaan ilmaantuu mahdollisuus! Ihan halpaa tuo lysti ei ole ja ilmoittamatta paikalle ei voi ilmestyä, vaan kierros täytyy varata etukäteen. Lisätietoja aiheesta löytyy täältä.
Matkan seuraava yhteiskuva, hieman alkaa jo näkymään se, että hereillä ollaan oltu useampi tunti ja vesisadekin kenties kohdattu.
Ja sitten asiaan...
Suuren Salin jälkeen saatiin lähteä seikkailemaan eteenpäin ihan omin päin. Ja tuosta kuvien laadusta...kaikki kuvat on tosiaan otettu rakkaalla iPadillani, koska tilanpuutteen vuoksi en viitsinyt järjestelmäkameraa mukaani raahata ja oma pokkarikamerani on niin surkea, että kuvien lopputulos olisi tätäkin huonompi. Tuolla ei tosiaan aina tuo valotus ihan suosinut kuvauskohteitani, mutta yrittää kestää niin yli- kuin alivalottuneet kuvat niitä heilahtaneita unohtamatta.
Pakollinen teinipeilipose
Näitä kuvia on...paljon. En aio todellakaan kaikkia melkein 300 kuvaa laittaa tänne, älkää huoliko! Päästiin maistamaan myös sitä kuuluisaa kermkaljaa enkä vieläkään tiedä oliko se hyvää vai ei. Aikamoinen makuelämys, ihan älyttömän makeaa ja siitä tuli kieltämättä hieman äklö olo. Ja tuolla ulkona muuten tuuli ihan älyttömästi, vettäkin alkoi tihuttamaan ja ei. Oli vain pirun kylmä.
Huh, siinä olivat nyt ne "tärkeimmät" kuvat. True-Potter-fanit varmasti tunnistavat paikat ja autot ja kaikki joten en jaksa niistä satuilla sen enempää. Matkamuistoja paikasta tarttui kuvien lisäksi mukaan kokoelma kirjoja, Joka maun rakeita ja avaimenperä. Sekä esine joka aiheutti hämmennystä lentokentällä, mutta siitä sitten myöhemmin. Menomatka takaisin Lontooseen kesti paljon lyhyemmän aikaa, tosin bussikuskikin oli sellainen hurjastelija, että melkien penkiltä tipuin. Ilta näytti tältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Make my day :)