keskiviikko 4. marraskuuta 2015

I'm in California dreaming about who we used to be

Hyvä ystäväni Sweitsistä oli vierailemassa luonani viime viikolla ja tiistaina Helsinkiin lähtemisen sijaan hypättiin autoon ja suunnattiin Ruissaloon. Viime kerralla siellä tosiaan olin kesällä kun oli Ruisrock ja täytyy myöntää että oli outoa nähdä paikka niin autiona.
Kylmyys oli ihan omaa luokkaansa mutta kestettiin se niiden kauniiden maisemien takia.






Minua ihan harmittaa, että täältä on niin vaikea päästä Ruissaloon ilman omaa autoa. Tai ei niinkään vaikea, mutta en vain jaksa matkustaa ensiksi melkein tuntia että pääsisin tuonne. Olisi niin mukava käydä lenkkeilemässä noissa maisemissa...






Last days of Autumn before winter arrives.

maanantai 2. marraskuuta 2015

Athens, day 4 - On the top of the world

Hyppään nyt ihan suosiolla tuon keikkapäivän välistä, ihan siitäkin syystä että mulla ei kauheasti mitään positiivista sanottavaa siitä ole.
Anyway, selvittiin enemmän ja vähemmän hyvillä mielin takaisin kotiin joka tapauksessa.

Mua ärsytti jo valmiiks edellisenä iltana kun tiesin että pakko herätä aikaisin aamulla palauttamaan meidän auto. Koska edellisestä päivästä lähtien kaikki tuntui menevän jollain tavalla pieleen niin eipä tuo autonkaan palauttaminen niin helpolla onnistunut. Päätin sitten torstaiaamun kunniaksi ajaa kolarin. Lievästi sanottuna säikähdin, sillä sen sijaan että olisin törmännyt autoon niin törmäsin mieheen joka ajoi skootterilla. Eniten tuolla liikenteessä tosiaan vihasin noita skoottereilla ajajia, heillä kun oli tapana ilmestyä täysin tyhjästä.

Siitäkin kuitenkin selvittiin eikä mitään jouduttu edes maksamaan. Onneksi.


Myöhemmin iltapäivällä päätettiin vihdoinkin ruksia Acropolis pois listalta ja kiivetä ylös asti. Noh, eipä sekään sitten onnistunut. Paikan piti olla kahdeksaan asti auki, mutta meitä ei enää puolen seitsemän jälkeen päästetty sisälle. En tiedä onko paikka tapana sulkea tuntia aikaisemmin, vai oliko kiellon syynä armeija joka ilmestyi kuin tyhjästä ja lähti marssimaan kohti huippua.

Kiivettiin (kirjaimellisesti) sitten viereiselle kukkulalle ja maisemat olivat sieltäkin kyllä henkeä salpaavat. Hetken aikaa oli taas ihan hyvä fiilis.





Nähtiin sentään kaunis auringonlasku








Auringonlaskun jälkeen lähdettiin viettämään viimeistä iltaa yhdessä. Muilla tosiaan oli vielä yksi päivä jäljellä, mutta meidän Suomi-tiimi lähtisi kolmen aikaan yöllä kohti lentokenttää....
Vaellettiin siis kohti Hard Rock Cafeeta pimenevässä illassa.



Koska surkeiden sattumusten sarja jatkui, HRC oli vasta hiljattain avattu eikä heillä ollut varsinaista ruokalistaa. Onneksi sentään pientä purtavaa löytyi. Tyydyttiin sitten niihin. Jälkiruoaksi käytiin nappaamassa frozen yogurtit, aivan liian monella täytteellä.


Illalla oli ihan älyttömän kylmä - taas vaihteeksi - joten päätettiin lopulta vain hypätä metroon ja suunnata takaisin kotiin, pakkaamaan loput tavarat.


Mielipide Ateenasta? Ei mennyt ihan niin kuin piti ja tuo matka olisi varmasti voinut olla parempikin, mutta varmasti myös paljon huonompikin. Ihan kiva 8+, en kyllä lähtisi uudestaan mutta pakko koska se Acropolis on nähtävä. Reissu+kohta 1/5, mutta seura oli 5/5. 

Hyvä matkaseura tekee ihmeitä <3