Joulu tulee!

Joulu ja sen mukana sähkökatkot lähestyvät kovaa vauhtia!

Ja huomenna se sitten alkaa, nimittäin JOULUKUU!

Sekä meikäläisen ihan ihka ensimmäinen
joulukalenteri!

Oon innoissani, koska oon aikasempina vuosina vaan lukenu kaikkien muiden joulukalentereita ja nyt ajattelin tehdä sellasen itsekin.

Mitään mullistavaa ei oli luvassa, vaan ajattelin laittaa joka päivä kuvan jostain mikä on mielestäni, ihanaa, mukavaa, kaunista, mitä vain. Mikä tekee minut iloiseksi ja mistä tykkään.

Toivottavasti tämä onnistuu hyvin eikä minulla lopu innostus kesken..

Noh, mutta nyt menen siivoamaan kun saatiin sähköt takaisin!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Euroscola '12

Noniin, tämän illan pakolliset opiskelut suoritettu (ainakin melkein..) joten nyt voin kertoa mitä minä siellä Ranskassa oikeastaan olin tekemässä.

Hakuprosessi Euroopan parlamentin Euroscola-päivää varten aloitettiin viime keväänä. Olisikohan se ollut joskus maalis-huhtikuussa kun saatiin tarvittavat ohjeet hakemuksen täyttämiseen. Toukuussa Eurooppa-päivänä sitten pidettiin yläasteelaisille erilaisia tietoiskuja euroopasta, sen maista ja sieltä kotoisin olevista kuuluisista ihmisistä. Kesäkuussa saatiin tietoa, että meidät on hyväksytty Euroscolaan ja että lähtö on marraskuussa. Sillon tuntui että sinne oli iäisyys, mutta nopeasti tuokin matka tuli (ja meni).

Euroscolan tarkoituksena on päästää nuoret päivän ajaksi parlamentin päättäjien paikalle näkemään, millä tavalla euroopan asioista oikeasti päätetään.

Lähdettiin tuolle matkalle tosiaan 22. päivä ja tultiin takaisin sunnuntaina, eli 25. päivä.

Melkein kaksi päivää tuosta ajasta käytettiin vain pelkkään matkustamiseen. Perjantai oli parlamenttipäivä ja lauantaina oli oikeastaan ainut päivä jolloin vapaa-aikaa oli oikein kunnolla.

Mutta nyt saa tämä jaarittelu riittää, aina sorrun tähän..

Perjantai-aamuna tosiaan lähdettiin kohti parlamenttia suhteellisen aikaisin, koska siellä piti olla jo kahdeksalta. Yllättävää että myöhästyttiin silti.

Siinä se on, Euroopan parlamentti, jee!

Se myöhästyminen ei sinäänsä haitannut mitään, sillä turvatarkastuksessa oli hiukan jonoa..
lopulta päästiin kuitenkin kivasti jonon ohi, just wonder why.


Meidät jaettiin eri ryhmiin jossa sitten myöhemmin keskusteltiin ryhmämme aiheesta. Minä, Tuula ja uusi ystävyytemme Sanna oltiin nuolia ja aiheena meillä oli "Tiedonvapaus ja kansalaiskulttuuri." Ei ollut mikään nam aihe ei.


Kun aamupala oli suoritettu ja ryhmät jaettu, päästiin istuntosaliin. Vaikuttava paikkahan se kieltämättä oli. Muutaman tunnin istumisen jälkeen kyllä kieltämättä alkoi jo hieman kyllästyttämään, varsinkin kun politiikka nyt on mitä on. Eniten ärsytti se, että meidän oppilaiden kysymyksiin ei voitu vastailla suoraan, vaan piti kierrellä ja kaarrella. Mutta sitähän se politiikka on.






Joku saksalainen MEPpi kävi vastailemassa kysymyksiin ja kertomassa meille vähän kaikenlaista. Pahoittelen etten voi kertoa asiasta tarkemmin, kertoisin jos muistaisin..
Kuulokkeet vaan olivat korvilla niin ärsyttävät, etten jaksanut niitä läheskään koko aikaa pitää päässä enkä satu ymmärtämään saksaa enkä kyllä ranskaakaan, joilla kaikki keskustelut melkein käytiin.




Ruokailun jälkeen siirryttiin "valiokuntiin" pohtimaan noita meidän aiheita pienemmissä ryhmissä. Aamupalalla oltiin jo todettu, että paikalla oli myös ruotsalaisia ja pari hyvinkin mukavaa ruotsalaista sattui sitten meidän kanssa samaan nuoli-ryhmään. Keskustelua saatiin kyllä aikaiseksi, mutta ei ehkä juuri siitä aiheesta mistä olisi pitänyt..
Meidän valiokuntatyöskentely ei muutenkaan mennyt oikein hyvin. Meitä ohjannut nainen ei selvästikään pitänyt meistä ja puhui suurimmaksi osaksi vain pelkkää ranskaa. Oli kivaa..not. Onneksi oli ruotsalaiset.




Lopulta siirryttiin takaisin täysistuntosaliin jossa sitten meidän valitsemamme puheenjohtajat esittelivät aiheemme ja ehdotuksemme joita muut saivat sitten kommentoida ja kysellä kysymyksiä. Lopuksi äänestettiin ehdotuksien puolesta.


Kuten tästä kuvasta on havaittavissa, minä en henkilökohtaisesti jaksanut enää kovinkaan paljoa keskittyä loppuajasta. Kun on keskustellut ja kuunnellut kaikkea politiikasta englanniksi ja ranskaksi kahdeksan tuntia pieni väsymys alkaa kieltämättä painaa päälle.




Kun tuo päivä oli selvitty kunnialla loppuun asti, olin todella helpottunut. Nyt sain kuulostamaan tuon päivän aivan kauhealta. Ei se mikään kauhea päivä ollut, vain ihan pikkuisen liian pitkä. Nuo asiat olisi voinut jakaa kahteen päivään, kaikki olisivat varmasti jaksaneet paremmin.
Parlamenttipäivän jälkeen kaikki olivat niin väsyneitä että ei jaksettu illalla tehdä mitään muuta kuin mennä nukkumaan. Sinäänsä harmi, koska ruotslaiset pyysivät baariin ja briteillä oli bileet. Miksi, voi miksi, piti väsyttää niin paljon?

"Oh what a shame that you came here with someone."

Siinä oli nyt ensimmäinen varsinainen kertomisen arvoinen päivä, jos sitä vaikka huomenna kertoisi lauantaista.

home sweet home

Hengissä ollaan ja Suomeenkin olen ehjin nahoin päässyt.

matkaväsymykseltä en ole tännekään jaksanut tai oikeastaan ehtinyt vielä mitään kirjoittelemaan. Nytkin pitäisi olla lukemassa kokeisiin, koeviikko painaa päälle kauhealla vauhdilla. Ei vain oikein innosta uskonto, venäjä tai ruotsi. Varsinkaan ruotsin kirjoitelmat joka pitäisi palauttaa..

Mutta nyt menen ahkerasti opiskelemaan - ainakin hetkeksi - ja sen jälkeen voisin kertoa hieman matkastani!

in my head I've killed you three times

Fiilikset tällä hetkellä kaikkea muuta kuin mahtavat, voisin jäädä kotiin murjottamaan sinne Ranskaan lähemisen sijaan. Pakko lähteä, toivotaan että iloisempi asenne löytyy ja tavoittaa minutkin. Muuten tulee mielenkiintoiset neljä päivää..

kuvat googlesta

Where is your God?

Tässä kuvapläjäys viime viikonlopulta.
Oltiin tosin Maata Näkyvissä -festareilla, vaikka kyllä itseni ja Annin osalta ne menivätkin vähän ohi mutta...kivaa ainakin oli.

Ja koska olen tunnetusti tunari ja hieman tapaturma-altis ihminen niin sain mukavan haavan sormeeni ja pari...jotain juttua jalkaani. Tänään kävin sitten tk:ssa niitä sieltä otattamassa pois, eivät oikein tienneet mitä olivat. Noh, nyt on jalkapohjassa kaksi reikää, jee.

Kun edelliseltä matkalta on päästy niin seuraavalle jo lähdetään!

Huomenna (tai oikeastaan ke-to yönä) lähdetään kohti Helsinki-Vantaata ja sieltä lennetään Frankfuttiin ja sieltä bussilla Strasbourgiin jossa vietetään neljä päivää. 

Mieletöntä!

Pakkaaminen on jotenkin hieman vaiheessa, en ole yksinkertaisesti pakannut mitään.

Noh, kyllähän tässä vielä ehtii...

Nyt kuitenkin niitä kuvia!

Aamukahvilla pirteänä, jee

Käytiin Rossossa syömässä..

...ja Amarillossa muutamilla.

Poistulomatkalla vähän eksyttiin ja päädyttiin lopulta Helsinkiin shoppailemaan.
Onnistuihan se niinkin! 

my life is saved!

Ilmeisesti kukaan ei ole tältä tiedolta välttynyt, mutta pakkohan minunkin on tätä nyt hehkuttaa:

30 Seconds To Mars tulee Suomeen, jeee! <3

Olen aivan into piukassa ja heti piti ilmoittaa Jennalle ja nyt meillä on oikeasti vihdoin tilaisuus nähdä Jared Leto ilman paitaa! ...eikun ei tuota pitänyt kertoa, noloa.

Minun ja Jennan nolot sisäiset fanitytöt heräsivät...

..ja pankkitilini itkee verta niille lippujen hinnoille, mutta pakkohan se on mennä! Ja aiotaan myös mennä katsastamaan Green Day, sekä Rammsteinkin ehkä, joten joo, tiedossa siis ainakin yksi mahtava tapahtuma kesälle!

Sitä odotellessa, huomenna kutsuu Turku, HK-areena ja MN med Anni ja Kaina! <3

ideoita, ideoita!

Kertokaapas jotain kivoja postausideoita :)

Mitä juuri TE haluaisitte minun kertovan?

Itse kun ei tällä hetkellä mitään ihmeellisempää postauksen aihetta tule mieleen ja silti tekisi mieli kirjoitella jotain mukavaa kouluhommien ohella.

Ideoita vain peliin!

Do you have some ideas about what could I write next?

What you would like to know?

Just tell me! :)

Tappajan muotokuva

Tänään aion tappaa jotain. Mitä vain.
Kukaan ei välitä ja nyt minulle riitti, tänään
aion leikkiä Jumalaa. Päivä on tavallinen,
harmaanlainen, kaduilla kulkee tylsyys.

Liiskaan peukalollani kärpäsen ikkunaan.
Sitä oli koulussa. Shakespearea. Se oli
toisella kielellä ja nyt kärpänen on toisella kielellä.
Henkäisen lahjakkuuttani lasiin, kirjoitan nimeni.

Olen nero. Voisin olla mitä vain, ei siihen
paljon tarvita. Mutta tänään aion muuttaa maailmaa.

Jonkin maailmaa. Kissa karttaa minua. Kissa
tietää nerouteni ja livahti piiloon.

Kaadan kultakan pönttöön. Vedän ketjusta.
Näen että niin on hyvä. Undulaatti hätääntyy.

Kahden viikon välein kävelen kaupunkiin
ja täytän lomakkeet. Allekirjoitustani ei arvosteta.

Tapettava loppui. Soitan radioon
ja sanon että täällä on suuri tähti.
Mies katkeisee puhelun. Haen leipäveitsemme, menen ulos.

Äkkiä kadut kimaltavat. Kosketan kättäsi.

Vapaa-ajan opintoja,

Carol Ann Duffy, Standing Female Nude. 1985.

Suom. Tero Valkonen.

dislike runoanalyysit.

Like diamonds in the sky

Perjantai oli hullu päivä ja lauantaina en jaksanut lähteä mihinkään.

Oltiin tosiaan Marjutin ja Jennan kanssa syömässä ja elokuvissa, ehdittiin me M:n kanssa vähän shoppaillakin ennen kuin J:n juna tuli.

Ainoat kuvat perjantailta ovat mukavasta Cafe Pregosta jossa M:n kanssa käytiin kahvittelemassa. Vaikka olen Imatralla useammin kuin muutaman kerran käynyt, en ole koskaan kyseiseen kahvilaan astunut. Kyllä kannatti käydä, eikä hintalaatusuhdekaan mikään paha ollut. Meille Marjutin kanssa iski hyvin ranskalainen tunnelma pienessä ja tunnelmaisessa kahvilassa, vaikka nimestä päätellen alkuperä viittaisikin enemmän Italiaan kuin Ranskaan..

Juotiin kahvia ja kaakaota sekä syötiin isot palat Appelsiini-vanilja-juustokakkua, nam!

Uudesta James Bondista mulla ei oikeastaan ole mitään sanottavaa, muuta kuin että se ei ollut omasta mielestäni "Kaikkien aikojen paras Bond." Kyllähän sen nyt katsoi ja varmasti ostaa DVD:llekin, mutta ensivaikutelma ei ollut ihmeellinen. Johtuneeko sitten väsymyksestä vai mistä se, ettei oikein iskenyt.

Mutta kivaa oli, kiitos Jennalle ja Marjutille seurasta!

meidän pitää odottaa vain seuraavaan elämään

Kaina sitten heitti minua tälläisellä haasteella, niin kyllähän se nyt sitten pitää tehdä :)

LIEBSTER AWARD:
''This little award is all about discovering new blogs and helping those with less than 200 followers to get recognised.''
1. EACH PERSON TAGGED MUST POST 11 THING ABOUT THEMSELVES
2. THEY MUST ALSO ANSWER THE 11 QUESTION THE 'TAGGER' HAS SET FOR THEM
3. THEY MUST CREATE 11 MORE QUESTIONS TO ASK BLOGGERS THEY HAVE DECIDED TO TAG
4. THEY MUST THEN CHOOSE 11 BLOGGERS WITH LESS THAN 200 FOLLOWERS AND TAG THEM IN THEIR POST
5. THESE LUCKY BLOGGERS MUST THEN BE TOLD
6. THERE'S NO TAG BACKS

11 asiaa minusta:

1. Rakastan matkustamista. Olen käynyt Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Saksassa, Belgiassa, Maltalla, Briteissä ja Kreikassa. Tulevaisuudessa olis tarkoitus avartaa vähän tätä matkailua Euroopan ulkopuolellkin, haluan päästä käymään USA:ssa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Kiinassa, Japanissa ja Intiassa!

2. Pidän toimintaelokuvista enkä siedä romanttisia komedioita tai muutenkaan mitään leffoja missä juonena on jonkinlainen vuosisadan rakkaustarina. Iron Man, Die Hardit ja Bondit on parhautta <3

3. Mulle on pikkuhiljaa alkamassa kehittymään jonkinlainen kynsilakka-addiktio. Eilenkin erehdyin ostamaan taas yhden uuden kynsilakan. Voivoi. Siskollani on erityinen kiintymyssuhde huulipuniin, joten kai tämäkin on jonkinlainen sukuvika..

4. Pukeudun tylsästi. Se on täysi fakta. Mulla on vaatekaappi täynnä vaikka minkälaisia kivoja vaatteita, mutta aina päädyn aamulla/päivällä/illalla pukemaan päälleni farkut, topin ja hupparin/villatakin. I'm so boring. Joskus repäsen, tosin harvoin ja silloinkin mietin että voisin kyllä laittaa ne farkut.. Eikä kukaan tietenkään ole koskaan ottamassa kuvaa silloin kun mulla jotain muutakin sattuu olemaan päällä!

5. Salaa fanitan dupstepia, trancea ja housea. Olen nyt vain sattunut mieltymään konemusiikkiin ja jostain kumman syystä tuntuu siltä että tämäkin on siskoni vika! Hmm..

6. Jatketaanpa tällä musiikkilinjalla. Poppi taitaa kuitenkin sitten olla enemmän se minun juttuni, sillä lempiartisteihini kuuluvat Lady Gaga, Michael Jackson, Adam Lambert ja Rihanna.

7. En osaa käyttää purkinavaajaa ja tulen tulevaisuudessa tästä hyvästä kuolemaan nälkään - äitini mielestä ainakin.

8. En osaa myöskään hiihtää, luistella tai ajaa polkupyörällä. Isäni täti ei osannut ajaa polkupyörällä, joten sovitaan tämänkin olevan jonkinlainen periytyvä juttu joka on hypännyt muutaman sukupolven yli ja päätynyt minulle. Kiitos vaan siitä.

9. Olin ala-asteella aktiivinen 4H:n jäsen. Kävin myös jonkinlaisessa käsityö/askartelukerhossa ja soitin bassoa kaksi vuotta.

10. Ajoin eilisen päivän aikana yhteensä 350 kilometriä ja olin liikenteessä 17h. Kieltämättä lievästi sanottuna väsytti siinä vaiheessa kun vihdoin ja viimein pääsin kotiin.

11. Rakastan muotia ja luen varmasti kaikkia mahdollisia muotilehtiä mitä täältä peräkylältä saa ostettua! En tiedä missä vaiheessa olen kaikkeen muotiin hurahtanut tällä tavalla, mutta nykyisin postilaatikkoon kolahtaa aina uusin Elle ja kaupasta tulee ostettua aina uusin Costume sekä Trendi. Ja kyllä, ne on pakko ostaa paperiversioina, koska en tykkää mistään digilehdistä. Siitä huolimatta luen brittien Voguetta ja Elleä digitaalisena versiona.

Seuraavaksi vastauksia Kainan kysymyksiin:

1. Käytätkö huulirasvaa? Lempparisi?

• Käytän kyllä, yllättävää sinäänsä. Lemppari on luultavasti Vitalis, vaikka se olisikin huomattavasti mukavampi jos kyseistä rasvaa saisi myös huulirasvapuikon muodossa..

2. Unelma-ammattisi?

• Sairaanhoitaja. Sitten on näitä muista joita kukaan ei (ainakaan täällä Suomessa..?) katso oikeiksi ammateiksi eli valokuvaaja, vaatesuunnittelija, kuvittaja, elokuvaohjaaja, näyttelijä ja meikkitaitelija.
  Mutta kun eiväthän ne ole oikeita amatteja, voi ei! Actually, I don't care.

3. Lempikirjasi?

• Luultavasti Colleen McCulloughin Okalinnut. Varasijalla on Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin, vaikka en tuota kirjaa saanut koskaan kokonaan luettuakaan, höh. Haluan lukea sen!

4. Millaiset hiukset haluaisit, jos kaikki olisi mahdollista?

• Sellaset haalean vaaleanpunaiset, sellaset ois niin kivat!

5. Kirjoitatko päiväkirjaa?

• Kyllä kirjoitan, säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta kirjoitan joka tapauksessa. Ainakin silloin kun joku asia menee tosi huonosti ja ottaa päähän. Päiväkirjaan saa mukavasti purettua kaikkia murheita.

6. Mikä kappale soi / on viimeksi soinut päässäsi?

• Michael Jacksonin They don't really care about us soi eilen aika lahjakkaasti päässä eilen.

7. Millainen taustakuva puhelimessasi on? Entä tietokoneessa?

• Puhelimessa näyttäisi olevan joku itse otettu kuva sielä Cirque du Soleilsta, tietokoneessa yhteiskuva viime kesältä Loimaan juna-asemalta jossa näyttää olevan Siiri, Salla, Reetta, Tuire, Kaina ja minä.

8. Mitä kosmetiikkatuotetta ilman et pärjäisi?

• Peiteväri ja meikkivoide sekä puuteri ovat sellaisia joita ilman näyttäisin aika zombilta terveisin minä joka valvon liikaa.

9. Mitä ostit viimeksi?

• Meikkejä! Ostin kajaalin, veden kestävän ripsarin ja uuden kynsilakan, hehe.

10. Montaako blogia seuraat aktiivisesti?

• Lähemmäs parikymmentä noita taitaa olla.

11. Onko tänään hyvä päivä?

• Tänään ei ole hyvä eikä huono päivä. Normaali, semi ja kaikkea muuta sellaista.

11 kysymystä seuraavalle:

1. Mieluisin kynsilakan väri?
2. Eksoottisin paikka jossa olet käynyt?
3. Koskettavin elokuva?
4. Mikä tuoksu tuo mieleen lapsuuden?
5. Kenet kuuluisuuden henkilön haluaisit tavata?
6. Lempivaatteesi?
7. Missä haluaisit asua, jos saisit asua missä vain?
8. Mitä tekisit jos voittaisit miljoona euroa?
9. Missä näet itsesi 10 vuoden kulutta?
10. Mitä kieltä haluaisit osata puhua?
11. Haluaisitko tatuoinnin? Jos haluaisit, niin minkälaisen ja mihin?

Haasteen heitän sitten seuraaville bloggaajille eli Chaotisch]:lle, Lillyannille, Karpolle, Karotarelle ja Ronskuponskulle!

"Oho, Michael Jakcson etupenkillä, melkein istuin päälle!"

Tässä on nyt pieni joukko oikeastaan täysin turhia kuvia. sain tänään vihdoin haettua tuon Amnestyn paketin postista ja sieltä tuli vihkojen, kynien ja yhden kansion lisäksi huppari josta sitten kuvia myöhemmin kunhan se pääsee käyttöön.

Tuli tosiaan maanantaina käytyä katsomassa tuon Michael Jackson The Immortal World Tour Hartwall Areenalla ja täytyy sanoa että oli aivan mahtava show! Muutaman kerran tuli itkettyäkin ja kun vihdoin näin itseni Mäntäsälän Shellin vessan peilistä niin totesin että joku olisi sentään voinut huomauttaa siitä, että meikit sattuivat olemaan pitkin poskia...

Huomenna olisi suuntana jälleen Savonlinna ja sen jälkeen illemmalla Imatra feat Marjut ja Jenna. En jaksaisi enää odottaa että näen sen uuden Bondin, hih!