one year later

Aika hassua ajatella, että vuosi sitten olin ollut jo melkein yhden kokonaisen päivän Englannissa, Bournemouthissa. Muistan edelleen minkälainen paniikki mulla oli edellisenä iltana ennen sitä lähtöä ja angstasin puhelimessa ystävälleni, että en halua lähteä ja taisin siitä iskällekin jotain mainita. En edes halunnut mihinkään typerään Bournemouthiin, vaan Oxfordiin. Jälkikäteen on enemmän kuin onnellinen siitä, että päädyin ihanien ihmisten seuraan ihan johonkin muualle mihin oli aikomus alunperin päätyä. Kohtaloa, kuka tietää.

Jännitin silloin ihan kauheasti sen isäntäperheen tapaamista, koska tyhmä kun olen, niin en ollut pitänyt niihin minkäänlaista yhteyttä ennen kuin päätin sinne sitten tupsahtaa. Mulla oli vaan tiedossa mun host dadyn nimi ja olin ihan äää, minkälainenkohan tyyppi se on. Koko perhe osoittautu aivan mahtavaksi tapaukseksi! Nuorekkaita noin kolmekymppisiä ihmisiä joilla oli kaksi ihanaa lasta. Tunsin oloni jotenkin heti todella kotoisaksi ja kaikki jännitys vaan kaikkosi. Kielimuuriakaan ei muodostunut ja sain vain kehuja siitä kuinka hyvää englantini on, vaikka olinkin ihan eri mieltä niiden kanssa siitä millä tasolla mun kielitaito on.

Tähän on nyt pakko laittaa kuvia siitä millanen tunnelma oli viime vuonna tähän aikaan, tai ainakin näihin aikoihin.

 Enempää kuvia blogger ei suostunut lähettämään, joten sovitaan että tässä oli tärkeimmät, tosin noista on näköjään vain kaksi kuvaa tältä päivämäärältä, mutta ei se kai ole niin vaarallista.