lauantai 15. syyskuuta 2012

kill the cake

Eilinen koostui todella kovasta tuulesta, viileästä ilmasta, pizzasta, korttipeleistä, saunasta, salmiakki-muumista (<3), ihmisistä joita ei ole nähnyt pitkiin aikoihin, grillijonosta, herkkusienistä, villeistä nettivideoista sekä KOIMIEHESTÄ (you can google it).
Toisin sanoen kyseessä olivat syntymäpäivät! Meidän pikku-Marjut täytti vuosia ja sitä sitten yhdessä porukalla juhlistettiin mökkeilemällä.



Tuo mökki missä oltiin on ihanasti Saimaan rannalla, tykkään tuosta paikasta tosi paljon! Ainoa miinus puoli oli eilen se, että tuuli aivan älyttömästi ja ulkona ei sen takia oikein tarennut olla.
Tänään sitten kun sängyistämme ylös päästiin niin katseltiin telkkaria ja syötiin hyvin, sekä pelattiin vähän enemmän taas korttia. Sen jälkeen keksittiin että lähdetään pelamaan ulos, mitä muutakaan kuin....

päivänsankari mailan kanssa. huomattaa tarkennus joka on tuossa seksikkäässä kuussessa!
...krokettia! Sitä me jotenkin päädytään pelaamaan joka kerta kun tuolla mökillä ollaan. Ja lopputulos on aina sama, elikkä minä ja Marjut ollaan viimesiä kun lyödään itsemme aina johonkin pusikkoon.


Olin hehkeä ja kaunis ja tuuli mukavasti eikä ollut yhtään kylmä, tietenkään..




Hienompia lyöntiasentoja (ja paikkoja) saa kyllä hakea. Huomatkaa jäätävä tyvikasvuni josta pääsen onneksi eroon maanantaina!



Tänäänkin tuuli ihan mukavasti mutta ei onneksi ihan niin kovaa kuin ennen. Tälläinen ihan mukava maisema siitä rannasta tuonne Saimaalle ja vastapäiselle lossille avautui.


Olin möks möks koska meidän peli ei oikein kulkenu..

...mutta onneks ei oltu Marjutin kanssa ainoita jotka oli siellä puskassa, montussa, sitä palloa lyömässä.

Jasulla oli ihanan värinen venytyskorvakoru!


älkää kysykö, Karon ilme kertoo kyllä tarpeeksi
Sitten lopuksi taas vähän seisoskeltiin ja todettiin, että peli oli siinä. Tuloksena se, ettei kukaan päässyt maaliin asti, vaikka pelailtiin sellaiset pari tuntia.

Lähdin lopulta kotiin ja siellä minua odottikin tälläinen näky

Lampulle oli käynyt hieman huonosti siinä eilisessä tuulessa. Lamppu parka.


Ja koska olen nainen niin minullahan tuota tavaraa oli taas mukana vaikka muille jakaa, kun ottaa huomioon että olin poissa vain yhden yön. Niinpä niin...naiset.
Mitään järkevää en tänään olekaan saanut aikaiseksi, jos kuvien siirtämistä koneelle ei lasketa. Ei kyllä kovinkaan viisasta tälläinen laiskottelu, koska keskiviikkona pitäisi mennä kirjoittamaan! Huiiii...

lauantai 8. syyskuuta 2012

It's all about shoes

Näistä ihanuuksista piti tehdä postaus jo aikoja sitten, mutta en vain ole saanut aikaiseksi kuvata noita. Nyt se kuitenkin tein ja voin nämä kengät teille siis ylpeänä esitellä!


Jeffrey Campbelliä, kyllä! Ja itse kengäthän näyttävät sitten tältä


Punaiset Litat, joista kyllä pidän oikein kovasti. Vaikeuksia noiden kenkien hankinnasta ei kyllä puuttunut. Kuulin jo ennen tilaamistani että noissa kyseisissä kengissä  koot ovat pieniä, joten ajattelin että varmaannkin 39 saattaisivat olla ne juuri sopivat. Laitoin kengät tilaukseen ja sitten odotin. Ja odotin. Ja vielä vähän odotin. Saapumisilmoitus kengistä saapui, mutta itse kenkiä ei missään näkynyt. Sain ilokseni selville, että ihana Itella oli kadottanut kenkäni ties minne. Kieltämättä otti päähän, koska tuon hintaisia kenkiä ei oikein mielellään mihinkään haluaisi kadottaa. 3-4 viikon jälkeen tilauksesta sain kengät kotiin ja olin happy. En tosin kauan, koska koko 39 osoittautui sitten kuitenkin liian pieneksi vaikka kengissä ei muuten mitään vikaa ollutkaan. Ei muuta kuin palautuksena takaisin ja uusia odottelemaan. Ne onneksi tulivatkin sitten jo nopeammin, kun kukaan ei niitä päättänyt kadottaa. Sitä se teettää kun Ville ei ollut Itellessa kesätöissä...


Uudet olivat oikein hyvän kokoiset, tosin huomasin, että väri noissa kengissä on inhottavan epätasainen joistakin kohdista. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että sitäkään ei luultavasti kukaan muu huomaa kuin minä ja minä en tuohon asiaan kuole (vaikka sillä hinnalla olisin halunnut mielelläni ihan tasaväriset kengät..).


Valitettavasti näistäkin hienoista kengistä on tullut jonkinlainen muoti-ilmiö ja joka toiselta bloggaajaltakin tälläiset varmasti löytyy. I don't care, I love my shoes!
Tuli noilla kengillä yksi päivä aikamoinen maratoni käveltyä, eivätkä jalat nyt niin kauhean kipeiksi tulleet. Litoilla on paljon parempi kävellä kuin monilla muilla noin korkeilla kengillä, sen voin taata! 

ps. Nyt voi seurata blogiani myös Bloglovinin kautta!
Now you can follow my blog also via Bloglovin!
pps. should I start to write also in english..? Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

perjantai 7. syyskuuta 2012

last friday night

Selvisinpäs tästäkin viikosta hengissä, vaikka alkuviikosta hieman pahalta näyttikin. Pari viikkoa kirjoituksiin, en ehkä kestä. Miljoona kirjaakin on vielä lukematta, mutta kun on niin paljon mielenkiintoisempaakin tekemistä olevinaan. Tämä viikonloppu onkin sitten taas pyhitetty pelkälle opiskelulle! How cool is that...

Tänään lukemisen jälkeen päätin hieman siivoilla ja tutkia että mitä kaikkea mistäkin kaapeista oikein löytyy. Niistä kun tunnetusti voi löytää ihan mitä tahansa. Ja sen huomasi jälleen tänään oikein hyvin. Löysin tuolta yhden kaapin perältä nimittäin tälläisen

Miksi kukaan ei ole minulle kertonut tälläisen laukun olemassa olosta? Se on sentään Chanel! Kuului laukku sitten kenelle tahansa tässä taloudessa (vaihtoehtoja onkin paljon), niin päätin ottaa sen käyttööni. Pyyhin pölyt pois ja tuossa se nyt odottelee, että pääsen sitä ensimmäisen kerran käyttämään. 

anteeksi huono valotus ja tarkennus -.-"

Totesin tuon laukun olevan ihan mukavan kokoinenkin ja sinne mahtuu kaikki tarvittava. Itse tykästyin tuohon laukun ulkonäköön ja tykkään siitä, vaikka laukku ei täysin musta olekaan.

Tänään oli kokonaisuudessaan mukava päivä. Koulun jälkeen kävin Karon luona pientä kissaa ihastelemassa ja kotimatkalla jännitin riittääkö bensa kotiin asti. Riitti onneksi. Lukemisen ja kaiken muunkin jälkeen näytin tältä

 Kyllä, tiedän olevani kaunis ja kyllä, pidän tuosta naamiosta.  

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

the mystery box

Kun vihdoin ja viimein selvisin kotiin tänään, kotona odotti mystinen paketti jonka sisältö näytti tältä

 Sain sitten tuollaisia mukavia Pantenen näytteitä. Paketissa tuli shampoo, hoitoaine ja hiusnaamiopurnukka, kaikki tarkoitettu värjätyille hiuksille. Tykkään. Mukana oli jonkinlainen kirjekin, mutta valitettavasti en osaa tanskaa. Islanti saattaisi jopa luonnistua mutta tanska, sorry guys, not gonna happend.


Heti pakkauksen etupuolella luvataan pehmeyttä ja suojaa. En nyt tiedä, näin ensimmäisen käytön perusteella eivät nämä hiukset nyt sen pehmeimmiltä tunnu. Mutta eihän sitä heti voi tietääkään, uusi raportti siis tulossa muutaman viikon päästä! Silloin olen varmaan kokeillut jo tuota hiusnaamiotakin. Mietinkin että sellainen täytyy ostaa, mutta nyt ei sitten tarvitsekaan. Säästyypähän nekin rahat.

Rahaa ei tällä viikolla kyllä ole säästynyt. Kävin tänään ostamassa vaihteeksi taas yhden koulukirjan. Niitä on oikeasti jo valmiiksi joka paikassa ja lisää vaan tulee. Hukun niihin kohta.
Maanantaina mukaan tarttui Essien kynsilakka, sävyltään Ballet Slippers. Rakastuin kaikkiin niihin kynsilakkoihin ja mulla onkin (typerä) tavoite kerätä ne kaikki.

 Koska en jaksa tapella tämän bloggerin ja jumittaman nettiyhteyden kanssa kauempaa, loput kuvat ja ostokset sun muut tulevat sitten joku toinen päivä. 
Huominen näyttää kuntosalilta ja bilsan kirjalta.

ps. OTA OMENA

tiistai 4. syyskuuta 2012

master plan

Eilinen näytti tältä

 vaikka olikin ihan mukavan näköistä, niin harvinaisen turha lukiovierailupäivä oli. Istuttiin liikaa bussissa ja matkaa oli liikaa ja perillä oli tylsää. Vierailusta ei jäänyt muuta käteen kuin kauhea väsymys ja migreeni joka kesti sellaiset 12h.

Tämä päivä taas näytti tältä

 migreeniä, nukkumista, vihaisia viestejä koulun suunnalta, huomautuksia poissaoloista, bilsan kirjoja, ruotsia, omenia ja omenapiirakkaa sekä hyvää vaniljakastiketta. Ruotsin lyhennelmää unohtamatta. Huominen näyttää koululta, Mikkeliltä ja yhteiskuntaopilta. Autopesulta ja ristipääruuvimeisseliltä.

lauantai 1. syyskuuta 2012

old school Hollywood

Ajattelin jo, että kirjoitan että oli hyvä päivä. Enpä tiedä siitä enää.
Erityisen hyvä tämä oli kuitenkin ollaakseen siivouspäivä. Kai. Äiti voi olla kanssani eri mieltä.

 
Satuin siivotessani tuollaisen kuvan löytämään ja äitin kanssa saatiin idea, että pitänee kehystää se. Sopiva kehyskin sattui löytymään, ainakin omasta mielestäni tuo onnistui hyvin ja näyttääkin kaiken lisäksi oikein mukavalta! Hintaakaan tuolle ei tullut mitään. Mukava taulu täysin ilmaiseksi, kelpaa tälle köyhälle opiskelijalle!


Nyt voitte nauraa vapaasti, mutta opin tänään monia hyödyllisiä taitoja. Naurakaa pois vaan mutta enhän ole vasta kuin 18-vuotias lukiolainen. En voi kaikkea osata. Opin tänään käyttämään meidän hienoa pyykinpesukonetta. Opettelin silittämään ja tein ruokaa ekaa kertaa sitten...yläasteen kotitaloustuntien? Vaatteet on edelleen ehjiä, talo on pystyssä ja osaan kuulemma tehdä maailman parasta curry-kastiketta. Not bad?
Joka päivä oppii jotain uutta, nyt tuli sekin huomattua.
 
Kaiken kaikkiaan taisikin kuitenkin olla kiva päivä.
Huomenna suunnitan jälleen kerran kohti Helsinkiä, tällä kertaa omaa autoani hakemaan!