tiistai 9. heinäkuuta 2013

Rock the Beach part. 4 - Du hast

Olin ihan melkein unohtanut tämän viimeisen päivän.
Nukuttiin Jennan kanssa pitkään ja joskus puolen päivän aikoihin heräsin siihen kun olin saanut monta viestiä ja puhelua siitä missä olen. Hups.

Puoliunessa, ihan tööt ja edelleen väsyneenä suuntasin sitten keskustaan näkemään ihmisiä.
Ohjelmassa oli Priden seuraamista Kainan kanssa ja lopulta löydettiin itsemme sieltä sitten marssimasta muiden seurasta. Kivaa oli, kokemus jo sinäänsä kävellä keskellä Mannerheimintietä!

Eksyttiin sitten Kainan kanssa jostain syystä x Kiasma shoppiin ja sieltä mukaan tarttui postikortti, peili ja maailman paras kirja!



Kortista ei ole kuvaa, koska se lähetettiin samana päivänä eteenpäin.
Päivä jatkui siirtymällä aina paikasta a paikkaan b ja siellä sitten istuskellen.
Jennan liityttyä seuraan käytiin syömässä ja sitten taas ihmeteltiin.
Lopulta Kaina lähti seikkailemaan metrolla ja me Jennan kanssa lähdettiin valmistautumaan iltaa varten.

Tuo kyseinen lauantai oli viilein noista kaikista päivistä, joutui ihan farkut laittamaan jalkaan kun Hietsuun lähdettiin. Tällä kertaa tähdättiin vain ja ainoastaan siihen, että ehditään näkemään Rammstein, mutta nähtiin siinä sitten onneksi muutakin.
Kuten Danko Jones


Ja Paramore




Paramoren jälkeen suunnattiin nauttimaan yhdet ylikalliit siiderit ja siinä samalla katseltiin Rammsteinin alku. Ihmisiä oli niin paljon, että hylkäsin idean edes hieman lähelle pääsemisestä melkein heti.

Mutta kuinka ollakaan..tämä oli näkymä keikan alkaessa..


...siirryttiin lähemmäs..


..ja lähemmäs..


..ja lopulta oltiin aikas lähellä, kiitos Jennan pujottelutaitojen. 
Ei saatu turpaan, ei jääty kenenkään alle eikä edes jouduttu uimaan, vaikka joku minua kovasti sinne mereen yrittikin saada.


Rammstein yllätti positiivisesti. Minun mielipiteeni mukaan tuo bändi toimii paremmin livenä kuin levyllä. Ainakin toimi sen verran hyvin, että jopa Jenna oli täysillä mukana, muutamaa wtf-mitä-helvettiä-nyt-tapahtuu-momenttia lukuunottamatta.

Sunnuntaina sitten suunnattiin kotiin.
Viiden päivän urakasta jäi käteen sekä RTB- että TUSKA-ranneke, hiekkaa kengissä, menetetty ääni, kipeä selkä sekä järkyttävä nuha, mustelmia unohtamatta.
Ennen kaikkea siitä jäi käteen kasa upeita kokemuksia, joita ei osaa uskaltanut edes olettaa tapahtuvan ja mukavia uusia tuttavuuksia!
Kiitos! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Make my day :)